KAMISEN JOUKKUE TEKEE TÖITÄ TOSISSAAN, MUTTA....

KUVA: Tomi Kaminen ottaa työnsä tosissaan ja suhtautuu siihen suurella antaumuksella. Siitäkin huolimatta Kamisen joukkueessa on lupa pitää myös hauskaa. – Huumori on valmentajalle hyvä työväline, KTP:n koutsi korostaa.

KENTÄLLÄ ON LUPA PITÄÄ MYÖS HAUSKAA

KTP-Basketin päävalmentaja Tomi Kaminen on niin sanotusti paljasjalkainen stadilainen. Hän on syntynyt, kasvanut ja käynyt koulunsa Helsingissä, ja koutsin nelihenkinen perhe asuu yhä edelleen Munkkiniemessä, vaikka isännän työmaa on Kotkassa.

Täällä kaakonkulmalla ihmisiin “isolta kirkolta” suhtaudutaan vähintäänkin varauksella, mutta on meillä kotkalaisillakin omat riippamme. Huumorimme on joskus kieroa tai ainakin vaikeasti tulkittavaa, eikä edes kaveria lähdetä kovin herkästi kehumaan.

Mättääkö tässä yhtälössä sitten jokin, kun Hesan kundi ja kotkalainen koripalloyhteisö tulevat niin hyvin juttuun, että vain runsaan puolen vuoden “seurustelun” jälkeen liittoa päätettiin vahvistaa. Kaminen ja KTP-Basket kun ovat yhteisellä sopimuksella pari ainakin seuraavat yli kaksi vuotta.

Ja vastaus edellä esitettyyn kysymykseen, mättääkö: “Ei mätä!” Valmentaja on halukas opettamaan kotkalaisille uusia asioita, ja seuraväki on motivoitunut oppimaan.

Tomi Kamisen (48) runsaan kahden vuoden jatkopesti KTP-Basketin päävalmentajana julkaistiin tammikuun lopulla, jolloin hänen ensimmäisestä kaudestaan kotkalaisen korisliigajoukkueen peräsimessä oli ennättänyt vierähtää vasta reilut neljä kuukautta. Jatkosopimus oli ennen muuta luottamuksen osoitus seurajohdolta hyvin tehdystä työstä.

- “Tomppa” on luonut joukkueeseen positiivisen ilmapiirin. Uskomme, että Kamisen valmennuksessa pelaajien on hyvä olla. Olemme häneen erittäin tyytyväisiä, totesi KTP-Basketin puheenjohtaja Jyrki Lindström taannoin sopimuksenjulkistamistilaisuudessa.

Kamisellekin oli helppo sanoa kosintaan “tahdon”.

- Ihan vilpittömästi, olen viihtynyt erittäin hyvin Kotkassa! On ollut upea huomata, miten tärkeä asia koripalloilu ja KTP ovat niin monelle. Kannattajat ovat kiinnostuneita tekemisistämme, he ovat sanavalmiita, ja fanitukseen suhtaudutaan suurella intohimolla. Tämäntapainen kulttuuri puuttuu pääkaupunkiseudulta, avautuu Kaminen.

Opastus kotkalaisuuteen jo nuorena

Tomi Kaminen on päässyt jo hyvin sisään kotkalaiseen huumoriin ja lystinpitoon.

- Valmennustyötä teen tietysti ihan tosissani, mutta kyllä minun joukkueessani hauskaa saa olla.

Ihan pystymetsään ei Kaminen kotkalaisen luonteenpiirteen kanssa astunut valmennustyöt täällä aloitettuaan.

- Poikien maajoukkueessa tutustuin Räsäsen Juhaan ja Paanasen Simoon, ja jo heillä oli aina pilke silmäkulmassa. Ja sama meno jatkui, kun olin armeijassa samassa yksikössä Piparin Rikun ja Simon veljen, Saku Paanasen kanssa, kertoo Kaminen.

Päävalmentaja kiittelee myös lähintä työtoveriaan ja mentoria Sauli Lankia alkuaikojen “kielikylvyistä”.

- Yksi merkittävä tekijä viihtymiseeni on ollut “Löde”, joka on erittäin positiivinen ja huomaavainen ihminen.

Munkkiniemen tuliaisina toimiva MuKi-yhteys

Mukanaan Kotkaan Kaminen toi paitsi tieto-taitonsa koripallosta, myös toimivat yhteydet Munkkiniemen Kisapoikiin. Kotkalainen korisliigaseura ja arvostettu helsinkiläinen juniorikasvattaja ovat jo sopineet tiiviimmästä yhteistyöstä. Se tarjoaa mm. alueen nuorille yhden lisämahdollisuuden, kun kehityksen polulla on jatkossa myös 1. divisioonatason peliporras.

- MuKi on hyvä osoitus siitä, miten puhtaasta intohimosta lajiin on saatu rakennettua toimiva organisaatio koripalloperheeseen. Seuran toiminnassa ei ole häiriötekijöitä. Kateus ja omien etujen tavoittelu eivät kuulu siihen yhteisöön. Kisapojissa keskiössä ovat juniorit, ja monista muista poiketen seurassa on rikottu mm. ikäluokkarajoja. Samoihin treeneihin ovat mahtuneet niin 15-vuotiaat kuin kaksikymppisetkin. Nuoremmat ovat oppineet kokeneemmilta taitoa, ja vanhemmat yhteisten asioiden vastuunkantoa, avaa Kaminen.

- On makea juttu, että hesalainen ja kotkalainen seura voivat toimia näin yhdessä. Onhan meillä Helsingissä Seagulls, jonne johtaa monta polkua pääkaupunkiseudun pienemmistä seuroista, mutta on hyvä, että on olemassa toinenkin vaihtoehto, korostaa Kaminen.

Tomi Kaminen vakuuttaa, että MuKissa homma toimii jatkossakin, vaikka hänellä focus on siirtynyt enemmän KTP-Basketin suuntaan.

- Meillä on MuKissa monta toisen polven koripalloilijaa, joiden vanhemmat ovat innolla mukana taustalla. Esimerkiksi Miika Heinosen isä Antti on ekspertti fysioterapiassa. Ison vastuun seurassa kantaa nyt joensuulaistaustainen Jussi Tahvanainen, joka vetää divari-B:n ja A-juniorijoukkuetta. Hänellä on humaani tatsi touhuun. Jussi ymmärtää, ettei omassa valmennusfilosofiassa voi olla ehdoton ja unohtaa siinä sivussa juniorin tarpeet.

MuKi on kasvattaja ja divari A kasvun rajana

Joskus kymmenkunta vuotta sitten Tomi Kaminen oli luomassa visiota, jonka mukaan “MuKi nousee mestikaan vuonna 2020”. Nyt on hieman toinen ääni kellossa.

- Kyllä MuKin kasvun rajat ovat divisioona A ja seuran rooli on olla kasvattaja.

Kaminen kertoo saaneensa jo nuorena urheilulta niin paljon, että nyt vanhemmalla iällä hän haluaa antaa jotain takaisin.

- Nuorten kasvatus ja heidän hyvinvointinsa ovat asioita, jotka minua kiinnostavat. Aikataulujen sallimissa rajoissa olen käytettävissä junioripuolella myös täällä Kotkassa.

Korisliigakautta 2019/20 varten Tomi Kaminen uskoo olevansa enemmän kuin vuotta viisaampi, kunhan niin pitkälle päästään.

- Olin seitsemän vuotta poissa pääsarjatasolta, ja tämä ensimmäinen kausi on ollut taas opettelua. Olen nyt nähnyt miten seura pyörii ja homma toimii täällä Kotkassa. Ensi vuoden joukkuetta pääsemme rakentamaan aikaisemmin ja määrätietoisemmin. Tavoite on, että joukkue on kasassa, kun vanha kausi päättyy.

Jalkapalloveskarina HJK:ssa kolme SM-kultaa

Jo Kotkaan tullessaan Tomi Kaminen tiesi, että KTP on kahden valtalajin seura. Mies on itsekin entinen jalkapalloilija.

- Pelasin Helsingin Jalkapalloklubin junnuissa maalivahtina, ja joukkuetovereitani olivat sellaiset pelurit kuin Petri Helin, Sami Yläjussila ja Mika Lehkosuo. Voitimme mm. kolme Suomen mestaruutta, selvittää Kaminen.

- En ole vielä tutustunut Argo Arbeiterin valmennustroikkaan, mutta varmasti sen aikakin koittaa, arvelee Kaminen ja on ilahtunut kuullessaan, että Argo ja kollegat on nähty KTP:n korisliigakatsomossa jännittämässä vihreä-valkoisten puolesta.

TOMI KAMINEN

o Syntynyt 5.4.1970 Helsingissä

o Perheeseen kuuluvat vaimo Krista, tytär Stella 18, poika Enzo 20 (pelaa MuKin divisioona B-joukkueessa) ja labradorinnoutaja Elsa, jotka kaikki asuvat saman katon alla pienkerrostalossa Helsingin Munkkiniemessä

o Harrastuksena kotitarvenikkarointi ja valokuvaus, joka on ollut ajoittain myös ensisijainen ammatti mm. Hevosurheilu- ja IS-Veikkaaja -lehdissä

o Ura pelaajana: 99 SM-sarjaottelua kasvattajaseura HNMKY:ssä vuosina 1986-93, kaksi SM-kultaa ja -pronssi, 11 nuorten maaottelua

o Ura valmentajana: toiminut päävalmentajana KTP:n lisäksi Torpan Pojissa, Vantaan Pussihukissa, Porvoon Tarmossa ja Lahden NMKY:ssä sekä apuvalmentajana Suomen maajoukkueessa ja Saksan Bundesliigan Braunschweigissa. Saavuttanut neljä SM-hopeaa ja kaksi -pronssia päävalmentajana sekä kaksi SM-kultaa ToPossa apuvalmentajana

o Pelasi juniorivuosina jalkapalloa seuranaan HJK (jossa kolme SM-kultaa) ja jääkiekkoa Helsingin Jääkiekkokerhossa (sekin HJK)

TEKSTI: Matti Järvinen KUVAT: Mikko Mäkelä

Huom! Tämä juttu on julkaistu myös maaliskuussa ilmestyneessä KTP-Basketin “Kausarissa 2019”, ja joiltakin osin tekstiä on päivitetty.

 

 

Yhteistyökumppanit