Yleisö parantaa suoritusta

Urheilutapahtumat ovat korona-aikana poteneet yleisökatoa. Matti Jylhä-Vuorio kannustaa menemään paikan päälle. – Livetapahtuma voittaa aina TV-lähetykset ja äänilevyt, eläkkeellä oleva Kymi Sinfoniettan oboisti muistuttaa.

Jos KTP-Basketin koripallokatsomosta ja toisaalta Kymi Sinfoniettan konserttiyleisöstä otettuja kuvia tarkasteltaisiin rinnakkain, niin samoja naamoja olisi aika vähän. Yhdet kasvot todennäköisesti silti löytyisivät molemmista otoksista. Matti Jylhä-Vuorio käy nimittäin mielellään molemmissa.

Se, että Jylhä-Vuorio käy Kymi Sinfoniettan soitantoa kuuntelemassa, ei tietenkään ole mikään yllätys. Onhan hän entinen orkesterin oboisti.

Kolme vuotta eläkkeellä ollut Jylhä-Vuorio on edelleen aktiivinen kulttuuritoimija. Hän on Kymijoen Lohisoitto ry:n puheenjohtaja ja keskeinen puuhamies Kolahtaako-elokuvaviikon järjestämisessä.

Mutta Jylhä-Vuorio on myös aktiivinen penkkiurheilija.

KTP:n jalkapallo-otteluihin minulla on ollut kausikortti. Vain kaksi kotimatsia on jäänyt tällä kaudella väliin, hän kertoo.

Koripalloakin hän on seurannut tiiviisti, vaikka katsomoon asti ehtikin ensi kertaa vasta viime perjantaina, kun KTP-Basket kohtasi BC Nokian.

Omaa urheilutaustaa miehellä on jääkiekosta, jota hän harrasti juniorina.

Se jäi musiikin myötä pois, HPK:ta lätkässä fanittava mies kertoo.

Pallopelit lajista riippumatta ovat tällä kaudella kärsineet yleisökadosta. Perussyy heikkoihin katsojalukuihin johtuu toki koronasta, mutta ei pelkästään siitä. Yleisöä on ollut vähemmän kuin saleihin ja halleihin olisi rajoitusten puitteissakin saanut ottaa.

Jylhä-Vuoriosta tilanne on valitettava.

Yleisön rooli on tärkeä niin orkesterille kuin pelaajillekin. Heillehän tätä lopulta tehdään.

On jotenkin ontto olo olla lavalla, jos paikalla on vain muutamia ihmisiä. Yleisön läsnäolo antaa soittamiseen, ja varmaan myös pelaamiseen uutta potkua, kun yleisöä on runsaasti paikalla. Se antaa rohkeutta ja parantaa suoristustakin. Jylhä-Vuorio pohtii.

Urheilua ja soittamista yhdistää sekin, että molemmilla on fanitoimintaa ja uskolliset kannattajansa.

Orkesterissa oli mukavaa, kun sai tutustua kuuntelijoihin. Tuntui hyvältä, kun fanit seurasivat orkesteria ulkomaanmatkoilla samalla tavalla, kun seurojen fanit seuraavat omia joukkueitaan.

Jylhä-Vuorion mielestä niin koripallo, kuin konserttikin ovat parasta paikan päällä.

Elävä musiikki on aina parempi, vaikka kotona olisi minkälaiset äänentoistolaitteet tahansa. Aito tilanne voittaa levyt. Minullakin on levyjä vaikka millä mitalla, mutta ei niitä tule kuunneltua. Mieluummin lähden kuuntelemaan oikeita soittajia.

Urheilukatsomoon pätee sama. Urheilun seuraaminen katsomossa on sosiaalinen tapahtuma. Siellä voi kannustaa, kommentoida ja spekuloida pelitapahtumia.

Katsomon äänimaailmakin on tärkeä osa tapahtumaa. TV:stä nähdyt tyhjille katsomoille pelatut matsit ovat olleet aika valjuja, vaikka lisätyt feikkiäänet ovat hieman parantaneet tunnelmaa, Jylhä-Vuorio arvioi.

Urheilua ja kulttuuria halutaan toisinaan asettaa vastakkain, mutta oboisti löytää niistä paljon samaa. Musiikki ja liikunta ovat hänen mielestään sukulaisia.

Esimerkiksi rytmi liittyy kaikkeen urheiluun. Pelaan golfia ja siinä rytmi on ihan olennainen asia. Saan swingin rennommaksi, kun tapailen laulun sanoja, hän paljastaa.

Itse tekemisessäkin on paljon yhtäläisyyksiä.

Molemmat perustuvat kovaan harjoitteluun ja jatkuviin toistoihin.

Hyvin harjoitettua sinfoniaorkesteria ja koripallojoukkuetta yhdistää ehkä sekin, että kummassakaan sattumilla ja onnenkantamoisilla ei ole sijaa. Tutkimusten mukaan koripallossa onnella on pallopeleistä vähiten vaikutusta, vain 12 prosenttia, kun jääkiekossa sen merkitys on 50 prosenttia. Koripallossa pitää onnistua korinteossa niin monta kertaa, että sattuman merkitys eliminoituu. Parempi joukkue siksi yleensä voittaa taidolla, eikä ”pompuilla”.

Vaikka kotijoukkue hävisikin BC Nokialle, piti Jylhä-Vuorio ottelua hyvin viihdyttävänä.

Siinä olivat kaikki koriksen elementit mukana. Peli ailahteli puolin ja toisin, ja sitten lopussa Nokian Matias Ojala saa kaksi kolmosta sisään, ja ottelu ratkeaa.

Alussa kaikki näytti KTP:n kannalta hyvältä, mutta tuudittauduttiinko siihen, kun ote katosi. Kolmosetkaan eivät uponneet.

Kahdesta tappiosta huolimatta Jylhä-Vuorio pitää KTP-Basketin menestymismahdollisuuksia hyvinä.

Jenkkivahvistukset ovat osuvia ja tuovat voimaa korin alle. Kunhan loukkaantunut Joonas Lehtoranta palaa taas kehiin, niin KTP-Basketilla ei ole mitään hätää. Nyt Lehtorannan puuttuminen helpotti Nokian puolustamista, hän arvio.

Yleisön saamiseksi turvatoimien pitää olla korona-aikana niin vakuuttavia, että ihmiset uskaltavat tulla paikan päälle. Jylhä Vuorio oli tyytyväinen siihen, miten KTP-Basket oli hoitanut asian.

Minusta turvatoimet toimivat hyvin. Ohjeet esimerkiksi poistumisesta ovat selkeitä. En usko, että KTP-Basketin pelissä kukaan saa koronatartuntaa, jos noudattaa ohjeita, Jylhä-Vuorio uskoo.

OBOE

o Oboe on puupuhallin, joka kuuluu ns. kaksoisruokolehdykkäissoittimien perheeseen. ”Sisaruksia” ovat mm. fagotti ja englannintorvi.

o Sana ”oboe” tulee ranskankielisestä sanasta ”hautbois”, joka tarkoittaa korkeaa puuta.

o Oboen soittajaa sanotaan oboistiksi. Orkesterissa oboella on usein solistisia tehtäviä. Oboe antaa myös orkesterille viritysäänen juuri ennen konsertin alkua.

o Oboen ääni on diskanttipainotteinen selkeä, laulava, hieman nasaali ja se kuuluu hyvin suurenkin orkesterin läpi.

o Verrattuna useisiin puupuhaltimiin – kuten huiluun ja klarinettiin – odoeta on melko vaikea soittaa hyvällä äänensävyllä. Huuliote eli ansatsi vaatii paljon työtä, jotta tuloksena olisi hyvä ääni. Oboen ääntä on verrattu puupuhaltimista sävyltään lähimpänä ihmisääntä olevaksi. Lähde: Wikipedia

KORIPALLO

o  Koripallo urheilulajina: Sen kehitteli kanadalainen opettaja James Naismith pääasiassa sisätiloissa pelattavaksi pallopeliksi.

o Lajin säännöt ilmestyivät ensimmäistä kertaa painettuina tammikuussa 1892, ja kaksi kuukautta myöhemmin pelattiin ensimmäinen virallinen ottelu. Siinä kohtasivat Naismithin koulun oppilaat ja opettajat, ja peli päättyi oppilaiden 5–1 voittoon.

o Koripallosta tuli nopeasti hyvin suosittu, ja se levisi NMKY-verkoston kautta kaikkialle Yhdysvaltoihin. Nyttemmin koripalloilu on yksi maailman suosituimmista urheilumuodoista.

o Suomeen koripalloilu tuli Helsingin NMKY:ssä vaikuttaneen Vilho Nuorevan mukana Kööpenhaminasta Tanskasta 1927–30 – hieman lähteestä riippuen. Miesten Suomen mestaruudesta on pelattu vuodesta 1939 lähtien, ja eniten SM-kultaa on Helsingin Panttereilla, 14.

o KTP on SM-sarjan maratontaulukossa selkeä ykkönen. Se on pelannut Suomen korkeimmalla sarjatasolla yhtä kautta lukuunottamatta vuodesta 1957 lähtien. Joukkue on saavuttanut kaikkiaan 25 SM-mitalia, joista kuusi kultaista. Suomen cupin seura on voittanut yhdeksän kertaa eli useammin kuin mikään muu miesjoukkue.

o Koripallo pelivälineenä: Miesten koripallon paino on 567–650 grammaa (naiset 510–567 gr) ja ympärysmitta 74,9–78,0 senttiä (naiset 72,4–73,7 cm).

o Miesten pallo on halkaisijaltaan 23,7 senttiä. Korirenkaan sisähalkaisija on 45,0–45,9 senttiä – eli renkaan läpi ei aivan mahdu kahta palloa läpi yhdenaikaisesti.

o Miesten ja naisten otteluissa korirenkaat ovat 305 sentin korkeudella pelialustasta. Lähde: Wikipedia

Korisliigaa:

Kouvot – KTP-Basket Kouvolan Jatke Areenalla keskiviikkona 4.11.2020 kello 18.30

KTP-Basket – Kaarinan Ura Basket Steveco Areenalla perjantaina 6.11. kello 18.30.

TEKSTI: Markku Kumpunen KUVAT: Mikko Mäkelä ja Matti Järvinen